Vuoden retkikohde   

Raahen saaristo on Vuoden Retkikohde 2016 – ONNEA! 

Vuoden Retkikohde 2016 -kilpailun 5000 euron palkinnosta kilpaili kymmenen kohdetta, jotka retkeilyalan ammattilaiset olivat valinneet finaaliin. Yleisöäänestykseen osallistui ennätysmäärä, 6500 äänestäjää. Voittaja paljastettiin GoExpossa perjantaina 6.3.

Tämän vuoden kilpailun teemana olivat retkeilyvesistöt. Kilpailussa haettiin luontoretkeilyyn sopivaa vesistöä, jossa on tarjolla retkeilypalveluita ympärivuotisesti.

Vuoden retkikohde -kilpailun voittaja sai lähes kolmanneksen kaikista yleisöäänistä. 

Lue lisää Vuoden Retkikohde 2016 voittajasta, Raahen saaristosta!

 

 
Raahen saaristo  
Kuva: Pikkulahden palvelut Oy Kuva: Pikkulahden palvelut Oy 
Kuva: Hanna Lukkarila  Kuva: Kirsti Vähäkangas 
Kuvat: Pikkulahden palvelut Oy, Hanna Lukkarila, Kirsti Vähäkangas    

Natura 2000 verkostoon kuuluva Raahen saaristo on loistava veneily-, melonta-, kalastus- ja hiihtoretkeilykohde, sillä saaristossa on useita autiotupia ja laavuja, jonne retkeilijä voi mennä ympärivuotisesti.  Raahe tunnetaan melontakaupunkina, koska Suomen johtaviin melonta-alan yrityksiin kuulava Pikkulahden Palvelut Oy järjestää saaristoon melonta- ja sup-kursseja sekä retkiluistelu-, hiihto- ja melontaretkiä. Lisäksi yritys tarjoaa retkeilyvälineiden vuokrausta sekä majoitus-, kokous- ja ruokailupalveluita Iso-Kraaselin saaren vanhassa luotsituvassa.
www.visitraahe.fi

"Tuleviin kehityskohteisiin kuuluvat mm. kajakkilaiturin rakentaminen, melonta- ja pienveneilykartan tekeminen sekä saaristoretkeilyn esittelyvideo. Näitä voisimme edistää palkintostipendillä!"



Tutustu muihin Vuoden Retkikohde 2016 -finalisteihin: 

Etelä-Saimaa
Inarijärvi
Kalajoki
Koloveden kansallispuisto
Lentua
Linnansaaren kansallispuisto
Päijänteen kansallispuisto
Saaristomeren kansallispuisto
Tuusulanjärvi


Etelä-Saimaa  
Varjoliitoa Ilkonsaaren vesillä, kuvaaja Mikko Nikkinen, Kuvan omistaa Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Satamosaaren esteetön retkisatama, kuvaaja Mikko Nikkinen, Kuvan omistaa Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 
Ilkonsaaren retkisatama, kuvaaja Hanna Ollikainen, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö  Melojat matkalla Muukonsaareen, kuvaaja Hanna Ollikainen, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö 
Kuvat: Mikko Nikkinen, Hanna Ollikainen

Saimaa on Suomen suurin ja tunnetuin järvi, jonka eteläisintä osaa kartalla hallitsevat suuret selkävedet. Salpausselät ja harjusaaret hiekkarantoineen ovat tyypillisiä, mutta myös mannerjään silottamia luotoja ja rantakallioita on näkyvissä. Vesiretkeilijä voi hakeutua laivaväyliltä saariston suojaisiin salmiin ja poukamiin. Etelä-Saimaa on helposti retkeilijän saavutettavissa matkailukeskuksista ja satamista. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön 15 retkikohdetta saarissa ja rannoilla ovat retkeilijöiden käytettävissä vuoden ympäri. Saimaa sopii hyvin ensikertalaiselle ja antaa aina uutta myös kokeneelle kävijälle.
www.ekvas.fi

"Voiton osuessa kohdalle ajattelimme toteuttaa uuden palvelun tai rakenteen johonkin Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön alueista. Lisäksi olisi kiva järjestää saariretki jollekin ryhmälle, joka ei muutoin pääse vesille!"


Inarijärvi  
Kuva: Martti Rikkonen Kuva: Pasi Nivasalo 
Kuva: Olli Vainio  Kuva: Olli Vainio 
Kuvat: Martti Rikkonen, Pasi Nivasalo, Olli Vainio   

Inarijärvi on Suomen erämaisin suurjärvi melottavaksi, soudettavaksi ja talvella hiidettäväksi tai kelkkailtavaksi. Lisäksi Juutuanjoki tarjoaa koskenlaskuunkin haasteita. Inarijärvi on talvella hyvä paikka revontulien katseluun, sillä taivaankantta riittää. Inarijärvellä on talvella moottorikelkkaurat merkitty sekä taukopaikkoja sopivasti urien varrella. Kesän veneilykautta helpottavat rakennetut rantautumispaikat ja laiturit, lukuisat autiotuvat ja tulistelukodat. Yrittäjät eri puolilla järveä vuokraavat kanootteja ja kuljettavat kalastajia.
www.luontoon.fi/inari

"Inarijärven suosituimman käyntikohteen, Ukonkiven, kohdeopaste odottaa rahoitusta. Tällä stipendillä saisimme sen paikalleen kertomaan Ukonkiven ainutlaatuisesta historiasta saamelaisten pyhänä paikkana. Lisäksi saisimme tehtyä järvestä esitteen, jota löytyisi painettuna ja pdf-muodossa ladattavana."


Kalajoki  
Kuvat: Jose Juola, Rautio Sports, Visit Kalajoki 

Kalajoen meriluonto ja jokilaaksot tarjoavat monia vesi- ja rantaelämyksiä.  Rahjan saariston sata saarta edustavat maankohoamisrannikon luontoa parhaimmillaan. Monipuoliset tauko- ja tulipaikat palvelevat melontaa, suppailua, jäähiihtoa ja kelkkasafareita. Kalastaa voi merellä ja joella. Matkailualueella rannan tuntumassa on kilometreittäin lankkupolkuja, alueen ympärillä polveilee pururata lenkkeilijöille ja sauvakävelijöille muuntuen talvella hyvin hoidetuksi laduksi. Siiponjoen ja Vihaslahden reittien varrella on laavuja, autiotupia, nuotiopaikkoja ja lintutorneja.
www.visitkalajoki.fi

"Käyttäisimme voittorahat alueen palveluiden esilletuomiseen tekemällä videon, hankkimalla uusia valokuvia sekä parantamalla olennaisesti nettisivujen sisältöä. Lisäksi nettiin tulisi ainakin englannin- ja venäjänkieliset versiot ulkomaisia retkeilijöitä varten. Myös yhdessä Kalajoen kaupungin ja Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa tehty reittikartasto vaatii uudistamista seuraavan puolen vuoden aikana."


Koloveden kansallispuisto
 Kuva: Mari Laukkanen  Kuva: Mari Laukkanen Kuva: Mari Laukkanen
Kuva: Anne Pyykönen
Kuvat: Mari Laukkanen, Anne Pyykönen 

Koloveden kansallispuisto on rauhan tyyssija, helmi vesistöalueittemme joukossa. Sen luonto tarjoilee jylhiä kallioita ja erämaisuutta – hiljaisuutta Saimaan syvyyksien yllä. Rantojen lohkareiset pirunpellot saivat muotonsa jääkauden jälkeen veden pinnan korkeuden voimakkaissa vaihteluissa. Kalliomaalaukset kertovat ihmisten liikkuneen seudulla jo tuhansia vuosia sitten. Jos onni on melojan matkassa, voi päästä tervehtimään uteliasta saimaannorppaa.
www.luontoon.fi/kolovesi

"Voittorahat käyttäisimme – retkeilijöitä tässäkin ajatellen – alueen palveluvarustuksen kunnostamiseen."


Lentua  
Kuva: Kia Olin Kuva: Kia Olin 
Kuva: Ari Meriruoko  Kuva: Ari Meriruoko 
Kuvat: Kia Olin, Ari Meriruoko  

Lentua on suuri, erämainen, säännöstelemätön järvi, jonka keskeisin osa on luonnonsuojelualuetta. Järvellä on laajaa selkävettä ja suojaista saarien sokkeloa. Järveen laskee useita jokireittejä, laskuvedet purkautuvat kuohuvana Lentuankoskena. Taukopaikkojen verkosto on kattava: tulipaikkoja, laavuja ja autiotupa, jossa on jopa savusauna. Lentualla on mahtavia hiekkarantoja, pienistä taskuhiekoista yli puolikilometriseen ”rivieraan” asti. Alueen kulttuurihistoria on poikkeuksellisen mielenkiintoinen. Järvi on osa tervareittiä, jota pitkin Kuhmon perukoilta asti kuljetettiin soutaen mustaa kultaa Oulun tervaporvareille. Nykyisin samaa reittiä kulkevat melojat ja veneilijät. Kauniit maisemat innoittivat Akseli Gallen-Kallelaa Kalevala-maalauksissa ja näillä vesillä liitivät myös Veikko Huovisen luoman Havukka-ahon ajattelijan siniset ja punaiset ajatukset.
http://www.luontoon.fi/lentua

"Voittorahoilla parantaisimme Lentuan tunnettuutta, kohentaisimme alueen palveluvarustusta ja kehittäisimme yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa."


Linnansaaren kansallispuisto  
Kuva: Mari Laukkanen Kuva: Tiina Linsen 
Kuva: Tiina Linsen  Kuva: Mari Laukkanen 
Kuvat: Mari Laukkanen, Tiina Linsen  

Linnansaari on 60 -vuotias kansallispuisto, jonka satalukuinen saaristo edustaa Saimaan järviluontoa kauneimmillaan. Luonnoltaan monimuotoiset saaret kätkevät rantakallioiden taakse näkymättömiin reheviä lehtoja ja vanhoja kaskimaita. Uhanalainen saimaannorppa on Linnansaaressa kotonaan. Puiston liepeillä elelee kuutisenkymmentä kotipaikalleen uskollista norppaa. Retkeilijälle on alueella monipuolisia palveluita tarjolla ympäri vuoden. Talvella on upeat mahdollisuudet retkiluisteluun.
www.luontoon.fi/linnansaari

"Voittorahat käyttäisimme luonnollisesti retkeilijöiden hyväksi, eli alueen palveluvarustuksen kunnostamiseen."


Päijänteen kansallispuisto  
Kuva: Pertti Heinonen Kuva: Kati Kajakoski 
Kuva: Pekka Repo  Kuva: Pertti Heinonen 
Kuvat: Pekka Repo, Pertti Heinonen, Kati Kajakoski   

Päijänteellä hiekkarannat laguuneineen ja yllättäen kohoavat kalliorannat odottavat veneilijää, melojaa ja päiväretkeilijää. Puisto on geologialtaan ja maisemaltaan kaksijakoinen; osa saarista on pitkittäisharjujaksoihin kuuluvia hiekkarantaisia harjusaaria, osa Päijänteen vuorimaalle tyypillisiä kallio- ja moreenisaaria. Puiston sydän on maamme suurimpiin ja komeimpiin harjusaariin lukeutuva Kelvenne. Puiston toinen merkittävä ja tunnettu maisemanähtävyys on Pulkkilanharju, harjusaarten jono, jossa pääsee Järvi-Suomen tunnelmaan myös ilman vesille lähtöä.
www.luontoon.fi/paijanne

"Jos voitto osuu kohdalle, niin palkintorahat käytetään palvelurakenteiden ja opasteiden kunnostamiseen."


Saaristomeren kansallispuisto   
Kuva: Jari Kostet Kuva: Maija Mussaari
Kuvat: Maija Mussaari, Alina Tuomisto, Jari Kostet 

Maailman kauneimmaksi kuvaillussa saaristossa maisema vaihtuu jatkuvasti karuista kallioluodoista eläviin saaristokyliin ja ulkomeren ulapoista suojaisiin kalliopoukamiin. Saaristomerellä on enemmän saaria ja luotoja kuin missään muualla. Saaristomeren kansallispuistossa voit tehdä aikamatkan menneisyyteen, sillä puiston erikoisuutena ovat perinnemaisemat joilla saaristolaisten karja laiduntaa. Historia näyttäytyy vahvasti myös hiljattain avatulla Örön linnakesaarella. Lähde seikkailulle saariston sokkeloihin tai hengähtämään avaran meren äärelle: voit tulla meloen tai veneellä, hypätä yhteysaluksen kyytiin tai osallistua vaikkapa talkoisiin!
www.luontoon.fi/saaristomeri

"Palkintorahoilla voisimme kunnostaa jonkin saarikohteen luontopolun (esim. Konungskär/ Björkö) ja parantaa melontamahdollisuuksia tai tehdä melojille suunnattua opastusmateriaalia. Lisäksi meillä on mielessä vapaaehtoistoiminnan tukeminen (esim. leirien varustelu)."


Tuusulanjärvi  

Tuusulanjärvi vain puoli tuntia Helsingistä! Tämä Uudenmaan maakuntajärvi tarjoaa loistavat mahdollisuudet kesällä ja talvella. Uinti, kalastus, soutelu, luistelu, hiihto ja kaikenlainen liikkuminen järvellä on ilmaista hupia kaikille. Korkealta Sarvikalliolta näkee suomalaisen kansallismaiseman, se on inspiroinut alueen taiteilijoita: Sibeliusta, Järnefeltiä, Halosta, Ahoa. Pian mobiilisovellus auttaa löytämään järven ympärillä olevat palvelut ja museot sekä kertoo alueen rikkaasta historiasta.
www.visittuusulanjarvi.fi

"Mahdollisilla voittorahoilla tekisimme ensisijaisesti mobiilisovellukseemme myös version järvellä liikkujille eli kohdennettaisiin laituripaikat, nähtävyydet, hyvät kalapaikat jne."

Näin löydät Messukeskukseen:
Messuaukio 1, PL 21,
00521 Helsinki
puh. 040 450 3250