Juonenkäänne: viskilasista maailmankaikkeuteen
Mitä yhteistä voi olla viskinmaistelulla ja avaruustähtitieteellä? Esko Valtaojan vähemmän tunnettu harrastus avaa yllättävän reitin lasissa olevista aromeista tähtienvälisen avaruuden molekyyleihin.
Ensisilmäyksellä viskinmaistelu ja maailmankaikkeuden tutkiminen näyttävät olevan mahdollisimman kaukana toisistaan. Toinen alkaa lasiin kaadetusta juomasta, tuoksusta ja mausta. Toinen ulottuu tähtiin, galakseihin ja avaruuden valtaviin etäisyyksiin.
Katso uudelleen. Molemmissa on lopulta kyse aineesta, havainnoista ja molekyyleistä – sekä siitä, mitä niiden avulla voidaan oppia ympäröivästä maailmasta.
Siinä on tämän kohtaamisen juonenkäänne: pieni viskiannos voi avata keskustelun koko maailmankaikkeudesta.
Tähtitieteilijän vähemmän tunnettu harrastus
Esko Valtaoja tunnetaan tähtitieteilijänä, tieteen yleistajuistajana ja maailmankaikkeuden suurten kysymysten pohtijana. Hieman vähemmälle huomiolle on jäänyt hänen kiinnostuksensa viskeihin.
Valtaoja maistelee viskejä ja järjestää ystävilleen degustaatioita. Hänen käsissään maistelu ei jää pelkäksi aromien luettelemiseksi. Laaja tähtitieteen ja astrofysiikan tuntemus kulkee mukana ja antaa tutulle juomalle odottamattoman mittakaavan.
Kun lasissa havaitaan hedelmäinen, savuinen tai mausteinen vivahde, seuraava kysymys voikin olla paljon suurempi: mistä molekyylit ovat syntyneet, missä niitä esiintyy ja voisiko samoja yhdisteitä löytyä myös avaruudesta?
Kun maistelusta tulee matka avaruuteen
Viskissä on lukuisia haihtuvia yhdisteitä, jotka yhdessä muodostavat sen aromin. Avaruudesta puolestaan on tunnistettu yllättävän monipuolinen joukko molekyylejä äärimmäisen kylmistä ja harvoista olosuhteista huolimatta.
Habitaressa Valtaoja tarkastelee tätä yhteyttä yhdessä kemisti Jari Tuomisen kanssa. Keskustelu liikkuu viskilasin välittömästä aistikokemuksesta tähtienväliseen avaruuteen: mitä yhteistä näillä maailmoilla todella on, ja mitä molekyylit voivat kertoa meille sekä viskistä että maailmankaikkeudesta?
Vastauksia ei ole tarkoitus paljastaa etukäteen. Juuri siksi keskustelu kannattaa tulla kuulemaan paikan päälle.
Lasi jää sivurooliin
Viskinmaistelu tarvitsee tietenkin lasin. Valtaoja käyttää maisteluissaan mielellään Jari Tuomisen kehittämää SAVU-viskilasia. Habitaren keskustelussa lasi toimii kuitenkin ennen kaikkea välineenä – lähtöpisteenä aromeille, havainnoille ja keskustelulle.
Varsinainen pääosanesittäjä on Valtaojan tapa yhdistää kaksi näennäisesti kaukaista maailmaa. Tuttu harrastus saa uuden suunnan, kun sitä tarkastellaan tähtitieteilijän silmin.
Kaksi näkökulmaa, yksi keskustelu
Valtaojan ja Tuomisen kohtaaminen sopii Habitaren vuoden 2026 Juonenkäänteitä-teemaan: jokin tuttu paljastaa odottamattoman puolen ja vie ajatukset kokonaan uuteen suuntaan.
Torstaiaamun keskustelu alkaa yksinkertaisesta kysymyksestä – löytyykö avaruudesta samoja molekyylejä kuin viskistä? Puolen tunnin kuluttua viskilasi saattaa näyttää hieman erilaiselta. Niin saattaa maailmankaikkeuskin.
Tapahtumatiedot
Ohjelma: Löytyykö avaruudesta samoja molekyylejä kuin viskistä?
Keskustelijat: Esko Valtaoja ja Jari Tuominen
Aika: torstai 3.9.2026 klo 11.00–11.30
Paikka: Lava Stage, halli 3, Helsingin Messukeskus
SAVU glass: osasto 3f31, Habitare 2.–6.9.2026
