Lääkäri 2020 lyhyesti 

8.–10.1.2020 Messukeskuksessa

Näyttely avoinna ke klo 9.30–17, to klo 9.30–18 ja pe klo 9.30–15.30

Lääkäri on Suomen suurin terveydenhuoltoalan ammattitapahtuma ja vuoden tärkein lääkärien koulutustapahtuma.

Lääkäri 2019 teema on Terveys ja kestävä kehitys.

Yleistietoa

• 120 yritystä, 2120 näyttelyneliötä
• Tapahtumaa järjestämässä Messukeskus, Suomen Lääkäriliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim sekä Finska Läkaresällskapet
• Tapahtumassa kursseja, debatteja ja luentoja lääkäreille sekä näyttelyalue, jossa on maksutonta ohjelmaa

Poimintoja ohjelmasta

Näytteilleasettajien tilaisuuksia ja poimintoja ohjelmasta

to 9.1. klo 10: Miten terveyskeskus voi olla tavoitettavissa kustannustehokkaasti vuorokauden ympäri?

THL:n keväällä 2019 tekemän tutkimuksen mukaan 95 % kyselyyn vastanneista terveyskeskuksista oli takaisinsoittojärjestelmän piirissä, mutta näistä kuitenkin vain 10 %:lla oli järjestelmä käytössä koko terveyskeskuksen aukioloajan. Oulaskankaan sairaala saavutti 100 % tavoitettavuuden samalla, kun hoitohenkilökunnan stressi väheni ja hoitotyölle vapautui enemmän aikaa.

• Mikael Liias, maajohtaja Aurora Innovation Oy
• Jaana Nyman, palveluesimies, Oulaskankaan Sairaala

Tervetuloa kuuntelemaan puheenvuoroa ja keskustelemaan aiheesta esityksen jälkeen Aurora Innovationin messuosastolle 2d70. Yhteystiedot: Mikael Liias, Maajohtaja, Aurora Innovation Oy, 040 830 87 96, mikael.liias@aurorainnovation.com

ke 08.01.2020 klo 10:00 DigIT Pop-up: Paneelikeskustelu: Hyvinvoinnin edistäminen itseään mittaamalla
Esiintyjät: unitutkija Anu-Katriina Pesonen ja Jani Tikkanen

ke 08.01.2020, 13:30 Areena: Etävastaanotot muuttavat terveydenhuollon ammattilaisten työtä
Erilaisten etävastaanottojen muodot ovat nopeassa tahdissa lisääntyneet ja muuttavat paitsi toimialaa, myös terveydenhuollon ammattilaisten työtä.
Esiintyjä: Annette Kainu, yksikönjohtaja ja vastaava lääkäri, Terveystalo Digiterveys

ke 08.01.2020 klo 14:00 DigIT Pop-up: Genomitieto tuo lisäarvoa terveydenhuoltoon
Useita esityksiä eri näkökulmista, moderaattorina Saara Hassinen, toimitusjohtaja, Terveysteknologia ry

to 09.01.2020 klo 10:00 DigIT Pop-up: Tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden hyödyntäminen terveydenhuollossa
Keskustelua tekoälystä HUS:n lastenlääkäri ja lastenreumatologian dosentti Visa Honkasen johdolla.

to 09.01.2020 klo 11:30 Areena: Digiklinikka - voiko tehokas olla laadukasta
Millä keinoilla lääkäri pystyy pitämään kiinni laadukkaasta hoidosta etävastaanotolla ja miten digitaaliset työvälineet voivat jopa parantaa hoidon laatua?
Esiintyjät: Essi Kainonen, vastaava lääkäri, Mehiläinen Digiklinikka ja johtaja, TerveysHelppi

pe 10.01.2020 klo 10:30 Areena: Tunteiden rooli kivun sentraalisessa säätelyssä - neurotieteellinen tarkastelu
Mitä uusimmat neurotieteelliset tutkimuslöydökset osoittavat tunteiden vaikutuksesta kivun neuraaliseen prosessointiin akuuteissa, sub-akuuteissa ja kroonistuneissakin kiputiloissa?
Esiintyjä: Tage Orenius, PsL, erikoispsykologi, kipututkija, Selkäliiton asiantuntijaryhmän jäsen

pe 10.01.2020 klo 13:00 Areena: Lääkehoito osana lihavuuden hyvää hoitoa ja potilaan elintapamuutosten tukena
Esiintyjä: André Heikius, painonhallintalääkäri, Suomen Lihavuuslääkäriyhdistyksen toiminnanjohtaja

pe 10.01.2020 klo 13:30 Areena: WiseMotion - Aivoterveyttä luovan liikkeen avulla
Menetelmä parantaa aivoterveyttä ja kehollisia taitoja neurotieteen, hengityksen ja liikkeen avulla. Menetelmä on kehitetty perustuen tanssin, kamppailulajien ja meditaation neurotieteellisiin tutkimustuloksiin.
Esiintyjä: Hanna Poikonen, PhD, Founder of the WiseMotion Community, University Health Care Research Center, Faculty of Medicine and Health, Örebro University

Näyttelytärppejä

TERVEYSTEKNOLOGIA

• Hertta-laboratoriotesti mittaa vakavan sydäntapahtuman ja tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä. Testin mittaamien riskimolekyylien perusteella voidaan arvioida kunkin henkilökohtainen sairastumisriski. Testi peilaa henkilön sen hetkistä terveydentilaa, ja testin ilmoittamaan kohonneeseen riskiin voi vaikuttaa mm. elämäntapamuutoksilla. (Zora Biosciences Oy, 2f70)
• Mobiili-EKG tuo sydänongelmien tunnistuksen kaikkiin päätelaitteisiin. Rytmihäiriöt jäävät usein havaitsematta terveystutkimuksissa siksi, että oireita ilmenee vain ajoittain. Suomessa kehitetty Beat2phone tunnistaa sydänongelmia nopeasti ja kustannustehokkaasti. Beat2Phone-mittaria voi pitää yllä ympäri vuorokauden, ja tuloksena on sydänfilmi, josta voidaan havaita rytmihäiriöiden kaltaisia poikkeamia ja selvittää oireiden syitä. (VitalSignum Oy, 2d46)
• Alkoholiongelmien hoitoon suunniteltu ratkaisu hyödyntää tekoälyä. Previctin avulla potilaan retkahdus voidaan parhaassa tapauksessa havaita ennalta, ja siihen voidaan puuttua tarjota apua jo ennen kuin ongelma karkaa käsistä. Potilaan käytössä olevan alkomittarin ja puhelinsovelluksen lisäksi kokonaisratkaisuun kuuluu hoitavalle taholle tuleva portaali, josta potilaan vointia ja raittiutta voi seurata reaaliajassa. (A-klinikka, 1c14)
• Huipputeknologia muuttaa sydänsairauksien hoitoa, kun esimerkiksi leikkaushoidon tilalle ovat tulleet erilaiset katetrilla tehtävät toimenpiteet. Vaikeimmissa tapauksissa sydämen tilalle voidaan jopa asentaa mekaaninen pumppu. (HUS Sydän- ja keuhkokeskus 2a81)
• Haastavien sairauksien kuten aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuksen tueksi on kehitetty modernia teknologiaa. Kävelykuntoutuksessa auttaa kävelyrobotiikka ja kuntoutujan tahdissa liikkuva dynaaminen painokevennysjärjestelmä. (Vetrea 2f71 ja Oulunkylän kuntoutuskeskus 2e69)
• Potilaiden hoitoon on kehitetty digitaalisia hoitopolkuja eri sairauksiin. Ne ennustavat sairauden kulkua ja nostavat esiin potilaat, joiden hoitoa tai lääkitystä täytyy muuttaa. Omaseurannasta tulee vaikuttavampaa ja potilaiden asiakaskokemus paranee. (HUS Älykkäät digihoitopolut, 2a81)
• Puutteellinen tietoturvaosaaminen, tietojärjestelmien viat ja kyberhyökkäykset uhkaavat terveydenhuoltoa. Kaksivuoinen Kyber-Terveys-hanke pohjautuu kansalliseen riskiarvioon ja kyberturvallisuusstrategiaan ja sitä on työstetty yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa. Näyttelyssä esitellään hankkeen tulokset ja työkalut. (Huoltovarmuuskeskus, 1d31)
• Optomed Aurora on potilasystävällinen laite silmänpohjan kuvaamiseen kaikenikäisillä lapsilla ja aikuisilla. Sitä voi hyödyntää esimerkiksi päivystyksessä neurologisien tutkimusten yhteydessä korvaamaan suoraa oftalmoskopiaa tai poliklinikoilla silmänpohjanseulontaan. (Mediq Suomi, 1d21)

LÄÄKKEET

• Nikotiiniongelmat kasvavat, koska monet siirtyvät tupakasta vain toiseen myrkkyyn, eli nikotiinikorvausvalmisteeseen tai jopa nuuskaan. Tupakoinnin aikana imeskeltävä tabletti tarjoaa aiempaa terveemmän vaihtoehdon lopettaa tupakointi vähitellen ja ilman nikotiinia. Acetium-valmiste sitoo tupakansavusta asetaldehydin, jolloin tupakoinnin nautinto vähenee ja maku huononee, ja tupakoinnin lopetus onnistuu vähitellen. (Biohit, 1f41)
• Tutkimusten mukaan iso osa astma- ja keuhkoahtaumatautipotilaista ei käytä inhalaattoreitaan oikein, eli kyseessä on merkittävä ongelma. Hengitettävät astma- ja keuhkoahtaumatautilääkkeet auttavat potilasta vain silloin kun ne ovat otettu oikein. Orion haluaa tukea inhalaattorin oikeaa käyttöä ja uudistaa Easyhaler-valmisteiden potilasohjeita lisäämällä niihin selkeitä kuvia sekä linkkejä videoihin. (Orion, 1c11)
• Prep on ennaltaehkäisevä lääke, jonka tarkoituksena on estää hivin tarttuminen. Suomen apteekkeihin ensimmäiset, edullisemmat rinnakkaisvalmisteet saapuivat toukokuun 2019 alussa. Prepin saatavuutta aiemmin Suomessa on rajoittanut alkuperäisvalmisteen kallis hinta. Yleisimmin lääkehoito toteutetaan ottamalla yksi pilleri päivittäin. (Hivpoint, 1c29)
• Migreenin estohoidon uusi periaate on salvata valtimoita laajentava ja kipua aiheuttava kalsitoniinin geeniin liittyvä peptidi CGRP. Lääkkeet annetaan systeemisesti kuukauden tai usean kuukauden välein. (Novartis Finland, 1f28)
• Ärtyvän suolen oireyhtymän oireiden hoitoon on tarjolla uniikki hoitosarja. Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon puolestaan on uusia lääkevahvuuksia, jotka mahdollistavat paremman hoitotasapainon tavoittelun. (Verman, 1g38)

LÄÄKÄRIN TYÖTÄ HELPOTTAVAT INNOVAATIOT

• Lifecare-järjestelmä tukee lääkärin arjen sujuvuutta, sillä helposti tarjolla oleva tieto mahdollistaa lääkärille enemmän aikaa keskittyä potilaaseen. Avoimeen tietomalliin pohjautuvat terveydenhuollon ratkaisut ovat esimerkki uraauurtavasta kehityksestä Suomen sote-palveluiden saralla ja laajemmasta terveydenhuollon kehityssuunnasta kohti avoimia terveydenhuollon tietomalleja. Lifecaren käyttöä esitellään potilastarinoiden avulla. (Tieto, Tieto-Café, halli 1).
• Miten terveyskeskus voi olla tavoitettavissa kustannustehokkaasti vuorokauden ympäri? Oulaskankaan sairaala on saavuttanut puheluiden takaisinsoiton avulla 100 % tavoitettavuuden samalla, kun hoitohenkilökunnan stressi väheni ja hoitotyölle vapautui enemmän aikaa. THL:n keväällä 2019 tekemän tutkimuksen mukaan 95 % kyselyyn vastanneista terveyskeskuksista oli takaisinsoittojärjestelmän piirissä, mutta näistä kuitenkin vain 10 %:lla oli järjestelmä käytössä koko terveyskeskuksen aukioloajan. Parempi tavoitettavuus on potilaiden etu. (Aurora Innovation, 2d70)
• Potilas hyötyy, kun lääkkeiden saatavuustiedot ovat lääkäreiden ulottuvilla. Lääkkeiden saatavuusongelmat työllistävät lääkäreitä vastaanotoilla päivittäin. Kun tiedot lääkkeiden saatavuudesta ovat nähtävissä muun lääketiedon yhteydessä, tietää lääkäri jo lääkettä määrätessään, onko sitä saatavana. (Duodecim, 1a31, Lääketietokeskus, 1a11)
• Minkälaista on chat-lääkärin työ Mehiläisen Digiklinikassa? Valtaosa yhteydenotoista voidaan hoitaa loppuun asti laadukkaalla hoidolla ilman fyysistä lääkärikäyntiä. Tätä kautta myös terveyspalveluiden saatavuus paranee, kun lääkäreille jää aikaa entistä enemmän haastavampien oireiden hoitoon. Demossa on mukana ”potilas” ja lääkäri, ja potilas hoidetaan oireiden mukaan chatin kautta. Digiklinikka on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta, ja alusta on jo myyty Kreikkaan. Lisäksi Mehiläisen etälääkäripalvelut on viime keväänä avattu alueellisesti osaksi julkisia terveyspalveluita ensimmäisenä Suomessa, jolloin palvelu on asiakkaalle maksuton. (Mehiläinen, 2f51)
• "Päivystämisen peruskoulussa" nuoret lääkärit oppivat päivystystyön perusteet. Koulutuksen tavoitteena on saada päivystystyö mielekkääksi ja hoidon laatua kohennettua. Kun työ on mielekästä, se myös houkuttelee ja sitä myöden yhteispäivystyksien työvoimapulaa voidaan osin helpottaa. (HUS Akuutti, 2a81)
• Miten lääkäri pystyy kehittymään ammatillisesti toimiessaan kansainvälisessä avustustyössä? Mitä kansainvälisessä avustustyössä toimiminen tuo takaisin oman terveydenhuollon organisaation päivittäiseen työhön sekä suomalaisen terveydenhuollon valmiuteen ja varautumiseen? (SPR, 1a15)
• Uuden sukupolven OMNI360-ratkaisut terveydenhuollon tietojärjestelmissä helpottavat ammattilaisten arkea. CGI:n järjestelmien avulla huolehditaan yli 3 miljoonan suomalaisen terveys- ja sosiaalipalveluista. Lisäksi osastolla esitellään tekoälyn ja edistyneen analytiikan toteutuksia mm. työkyvyttömyysriskien ja aivoverenvuotojen tunnistamiseen. (CGI, 2d61)
• Virtuaalimaailmassa on mahdollista harjoitella tilanteita, joihin harvoin joudutaan ja joiden harjoittelua tosielämässä on vaikea toteuttaa. Oppiportti on käytössä kaikkialla maamme julkisessa terveydenhuollossa ja sen kautta kouluttautuvat lääkäreiden lisäksi hoitohenkilökunta ja muut terveydenhuollon ammattilaiset. Osastolla näytetään, miten defibrillaattorin käytön harjoittelu VR-maailmassa tapahtuu. (Duodecim, 1a31)

VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ JA POTILAASTA

• Astman ja keuhkoahtaumataudin hoito kasvattaa hiilijalanjälkeä. Yhden kuukauden hoito ponnekaasuinhalaattorilla vaikuttaa ilmakehän lämpenemiseen saman verran kuin kahden vuoden hoito jauheinhalaattorilla. Miten ympäristökuormaa voi vähentää? Potilaan siirtyminen kuivajauheinhalaattorien käyttäjäksi vastaa henkilötasolla punaisen lihan syönnin lopettamista tai tavallisen auton vaihtamista hybridiautoon. (GSK, 1f11)
• Osa käyttämättä jääneistä lääkkeistä päätyy kotitalousjätteisiin, josta ne päätyvät vesistöihin sen sijaan, että ne palautuisivat asianmukaisesti apteekkiin hävitettäväksi. Aineet kulkeutuvat vesistöihin myös jätevesien mukana ja ovat myrkyllisiä vesieliöille. Lääketietokeskus on tuomassa lääkkeiden ympäristöluokitusta Suomeen, osaksi Pharmaca Fennica -aineistoja, jolloin se on nähtävissä osana muuta lääketietoa. Näin lääkäri voi lääkettä määrätessään valita mahdollisuuksien mukaan ympäristöä vähemmän kuormittavan vaihtoehdon. (Lääketietokeskus, 1a11)
• Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisy ja hoito sekä avaus- ja korjausleikkaus. (THL, 1b14)
• THL nollalinja -puhelinpalvelu ja turvakodit ovat maksuttomia palveluita lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville. Lääkäri voi ohjata potilaan palveluun, lähetettä ei tarvita. Palvelu on tarkoitettu myös ammattilaisille, ja lääkärit voivat soittaa ja kysyä neuvoa nollalinja-palvelusta 24/7. (THL, 1b14)

UUSINTA TUTKIMUSTIETOA

• Suolistomikrobiston merkitys terveyteen ja elintapasairauksiin: Mitä mikrobien merkityksestä tänä päivänä tiedetään? Vasta viime aikoina on havaittu kuinka merkityksellisiä suoliston bakteerit ja muut mikrobit ovat ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. (Biocodex, 2f49)
• HUSin alaisuudessa toimiva Helsingin Biopankki on Suomen suurin sairaalabiopankki. Potilaiden suostumuksella kerätyt aineistot mahdollistavat näytteiden hyödyntämisen monenlaisiin kysymyksenasetteluihin – myös sellaisiin, joita emme juuri tällä hetkellä tule ajatelleeksi. Tulevaisuuden hoidot syntyvät tämän päivän tutkimuksesta. Ilman potilaan vapaaehtoista suostumusta biopankkitutkimus ei ole mahdollista. Siksi HUSissa pyritään tarjoamaan jokaiselle potilaalle mahdollisuus antaa näyte biopankkiin. (HUS Helsingin Biopankki, 2a81)